Tämä insinöörityö tehtiin insinööritoimisto Magnus Malmberg Oy:lle. Insinööritoimisto Magnus Malmberg Oy on rakennesuunnitteluun ja projektinjohtotehtäviin erikoistunut suunnittelutoimisto. Rakennesuunnittelutoimistot ovat uuden haasteen edessä. Suomi on parhaillaan siirtymässä eurokoodiaikaan ja 1.4.2010 eurokoodi syrjäyttää Suomen rakentamismääräyskokoelman osan B, joka koskee kantavia rakenteita. Siirtymän seurauksena vastaan tulee joukko uusia mitoitusmenetelmiä.

Standardissa EN1992-1-1 esitetään kolme analyysimenetelmää, joilla otetaan toisen kertaluvun vaikutukset huomioon: yleinen menetelmä ja kaksi yksinkertaistettua menetelmää. Standardin EN1992-1-1 Suomen kansallinen liite määrittää suunnittelijan valitsemaan käytettävän yksinkertaistetun analyysimenetelmän tapauskohtaisesti, eikä ota sen tarkemmin kantaa yksinkertaistettujen analyysimenetelmien valintaan.

Tässä työssä tarkasteltiin normaalivoiman kuormittaman rakenneosan toisen kertaluvun vaikutuksien määrittämiseen käytettävien yksinkertaistettujen analyysimenetelmien välisiä eroja. Työ aloitettiin perehtymällä pilareiden suunnitteluperusteisiin ja mitoitusperiaatteisiin. Työssä muodostettiin yhteisvaikutusdiagrammeja tutkimukseen valituille mallirakenteille ja tarkasteltiin yksinkertaistetuissa analyysimenetelmissä käytettyjen korjauskertoimien osuutta toisen kertaluvun vaikutuksiin. Lisäksi tarkasteltiin erillisten sauvojen hoikkuuskriteeriä sekä kapasiteettejä kummallakin yksinkertaistetulla menetelmällä.

Työn tuloksien perusteella päädyttiin, että nimellisjäykkyyden menetelmä antaa jopa huomattavasti suuremmat toisen kertaluvun vaikutukset kuin nimellisen kaarevuuden menetelmä. Johtopäätöksinä esitetään tapauksia, joiden perusteella nimellisjäykkyyden menetelmässä voidaan valita korjauskerroin tapauskohtaisesti. Tällöin yksinkertaistetut analyysimenetelmät lähenevät toisiaan. Johtopäätöksinä on esitetty myös joukko muita huomioon otettavia asioita ja muutamia epävarmuustekijöitä.