”Lauttasaaressa on jotakin liisteriä – tänne palataan, vaikka välillä asutaan muualla”, kertoo Kemppinen ja toteaa samalla, että näin kävi myös hänelle itselleen.

Nykyään Kemppinen vie paikallisia aikamatkalle Lauttasaaren menneisyyteen. Hän tutkii saaren historiaa ja julkaisee siitä juttuja paikallislehdessä yhdessä muiden aktiivien kanssa. Tiedonpalasia Kemppinen kerää arkistojen tutkijasaleissa ja hyödyntää myös digitaalisia lähteitä, kuten Finnaa.

Lauttasaaren historiatyöryhmä kokoontuu 1790-luvun aikaisessa Punaisessa huvilassa, joka on saaren vanhin rakennus.

Luotettavuus on Finnan valtti

Kemppinen suosittelee Finnaa varauksetta kaikille tiedonjanoisille.

”Ei kannata tyytyä vain Googleen ja Wikipediaan. Finna on luotettavampi lähde kuin monet muut palvelut. Se myös täydentyy koko ajan ja uutta tietoa voi olla saatavilla jo seuraavalla viikolla.”

"Ei kannata tyytyä vain Googleen ja Wikipediaan. Finna on luotettavampi lähde kuin monet muut palvelut."

Kemppinen hyödyntää Finnasta etenkin vanhoja valokuvia.

”Finnasta löytyy runsaasti Lauttasaareen liittyvää kuvamateriaalia. Esimerkiksi selvittäessäni saaren ensimmäisiä elokuvateattereita löysin kuvia ja tietoja rakennuksista, joissa eläviä kuvia saarella esitettiin.”

Kuvat paitsi auttavat Kemppistä menneiden tapahtumien selvittämisessä, myös elävöittävät niistä kertovia lehtijuttuja.

Kari Kemppinen kertoo saaren historiasta myös opastuksillaan 1830-luvulla rakennetussa Lauttasaaren kartanossa.

Kuvat herättävät muistoja

Lauttasaaressa on vireä paikallisyhteisö, jonka yksi ilmentymä ovat aktiiviset Facebook-ryhmät. Niissä Kemppinen kerää paikallisilta tietoa saaren tapahtumista. Mainio tapa tähän on Finnasta löytyneiden kuvien jakaminen.

”Keskusteluiden avulla saamme selville, mitä paikalla oli ennen, tai jälkeen kuvien ottamisen. Saatamme myös pyytää henkilöitä haastateltaviksi.”

Uutta selvitettävää riittää, sillä saaren muutos huvilayhdyskunnasta suosituksi kaupunginosaksi on vaiheikas ja täynnä tarinoita.